Olkiluoto 3 teho – tiedot, kustannukset ja rakennusaika

Kun puhutaan Suomen sähköhuollon tulevaisuudesta, harva yksittäinen laitos on herättänyt yhtä paljon odotuksia ja keskustelua kuin Olkiluoto 3. Sen 1 600 megawatin nettoteho on jo nyt muuttanut sähkömarkkinoita – mutta mitä tuon luvun taakse oikein kätkeytyy? Tästä artikkelista löydät selkeät faktat tehosta, kustannuksista, rakennusajasta ja siitä, miten OL3 vertautuu muihin voimaloihin.

Nettosähköteho: 1 600 MW · Reaktorityyppi: EPR · Kaupallinen käyttöönotto: 2023 · Omistaja: Teollisuuden Voima Oyj

Alla olevasta taulukosta näet nopeasti OL3:n tärkeimmät tiedot.

Paljonko Olkiluoto 3 tuottaa sähköä nyt?

Mikä on Olkiluoto 3:n hetkellinen sähköteho?

Olkiluoto 3:n nettosähköteho on 1 600 MW (TVO). Tämä tarkoittaa, että laitos pystyy tuottamaan verkkoon jatkuvasti 1 600 megawattia sähköä – edellyttäen että se on käynnissä ja toimii täydellä teholla. Reaaliaikaisen tuotannon voi seurata TVO:n tuotantokuvaajasta.

Kuinka paljon Olkiluoto 3 tuottaa sähköä keskimäärin päivässä?

Täydellä teholla OL3 tuottaa vuorokaudessa noin 38 400 MWh (1 600 MW × 24 h). Vuosituotanto on noin 12–13 TWh (TVO), mikä vastaa noin 14 % Suomen vuosittaisesta sähköntarpeesta (Fingrid). Tuotanto vaihtelee kuitenkin huoltojen ja mahdollisten käyttökatkojen mukaan.

The implication: OL3 on strateginen voimavara, mutta sen seisokit vaativat varajärjestelyjä.

Paljonko OL3 maksoi?

Mistä kustannukset koostuvat?

OL3:n kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 8,5 miljardia euroa (Wikipedia). Alkuperäinen budjetti vuonna 2005 oli noin 3 miljardia euroa (Yle). Kustannukset koostuvat muun muassa reaktorin rakentamisesta, suunnittelusta, laadunvarmistuksesta ja viivästysten aiheuttamista lisäkustannuksista.

Miten hinta on muuttunut aikataulun viivästyessä?

Rakennusaika venyi 18 vuoteen (2005–2023), mikä lisäsi kustannuksia merkittävästi. Jokainen lisävuosi toi mukanaan viivästyskuluja, suunnittelumuutoksia ja laatuongelmien korjaamista (Wikipedia). Lopullinen hinta on yli kaksinkertaistunut alkuperäisestä budjetista.

Onko Olkiluoto maailman kallein rakennus?

Mitkä ovat maailman kalleimmat rakennukset?

OL3:n kustannukset asettavat sen maailman kalleimpien rakennushankkeiden joukkoon. Vertailussa esimerkiksi Burj Khalifa (n. 1,5 mrd. $) jää reilusti jälkeen (Wikipedia). Ydinvoimaloiden hintahaarukka on yleisesti 3–10 miljardia euroa, ja OL3 on siinä yläpäässä.

Miten OL3:n hinta vertautuu muihin ydinvoimaloihin?

Muun muassa Ranskan Flamanville 3 (EPR) ja Yhdistyneen kuningaskunnan Hinkley Point C ovat samankaltaisia kalliita hankkeita. OL3 on kallein Suomessa koskaan rakennettu yksittäinen rakennuskohde, mutta maailmanlaajuisesti sitä kalliimpia ovat esimerkiksi Macaun kasinot ja Saudi-Arabian megahankkeet.

Kauanko Olkiluoto 3 on rakennettu?

Milloin rakentaminen alkoi?

Rakentaminen alkoi vuonna 2005 (TVO). Tavoitteena oli aloittaa sähköntuotanto vuonna 2009, mutta aikataulu viivästyi toistuvasti (Wikipedia).

Mitkä vaiheet viivästyttivät hanketta?

• 2009 – laatuongelmat betonivalussa (Wikipedia)
• 2012 – reaktoripaineastian asennus (Wikipedia)
• 2018 – testausvaihe (TVO)
• 2022 – säännöllinen sähköntuotanto alkaa (STUK)
• 2023 – kaupallinen käyttöönotto (TVO)

Kokonaiskesto 18 vuotta tekee OL3:sta yhden pisimpään rakennetuista ydinvoimaloista.

What this means: Hankkeen viivästykset ja kustannusylitykset ovat poikkeuksellisia jopa ydinvoimala-alalla.

Mikä on Olkiluoto 3:n lämpöteho?

Mikä on reaktorin lämpöteho?

OL3:n reaktorin lämpöteho on 4 300 MWth (TVO). Tämä on se lämpömäärä, jonka uraanipolttoaine tuottaa.

Miten lämpöteho muuttuu sähkötehoksi?

Lämpö muunnetaan sähköksi turbiinin ja generaattorin avulla. Kokonaishyötysuhde on noin 37 % (TVO – tekniset tiedot), joten sähköteho on 1 600 MW. Vertailun vuoksi: Olkiluoto 1:n nettosähköteho on 880 MW ja Olkiluoto 2:n 890 MW (Wikipedia).

Implication: Lämpöteho on mittari reaktorin suorituskyvystä, mutta sähköteho ratkaisee verkon kannalta. Hyötysuhde kertoo, kuinka paljon lämpöenergiasta saadaan talteen.

Olkiluoto 3 verrattuna muihin ydinvoimaloihin

Kolme Suomessa käytössä olevaa ydinvoimalaitosyksikköä, yksi selvä ero: OL3 tuottaa lähes kaksinkertaisen tehon verrattuna OL1:een ja OL2:een yhteensä.

Miksi tämä vertailu on tärkeää: Sähköverkon kannalta OL3 on ylivoimaisesti suurin yksittäinen tuotantoyksikkö, mutta sen höyryturbiini on herkempi vikojen leviämiselle – yksi huoltoseisokki poistaa verkosta 1 600 MW kerralla.

Tekniset tiedot

Yhdeksän keskeistä spesifikaatiota kertovat, miksi OL3 on teknologisesti edistyksellinen:

The pattern: Korkea hyötysuhde ja moderni automaatio tekevät OL3:sta yhden maailman tehokkaimmista laitosyksiköistä, mutta hinta ja rakennusaika ovat olleet poikkeukselliset.

Aikajana

• 2005 – Rakentamisen aloitus (TVO)
• 2009 – Ensimmäinen suuri viivästys: laatuongelmat betonivalussa (Wikipedia)
• 2012 – Reaktoripaineastian asennus (Wikipedia)
• 2018 – Laitoksen testausvaihe (TVO)
• 2022 – Säännöllinen sähköntuotanto alkaa (STUK)
• 2023 – Kaupallinen käyttöönotto (TVO)
• 2025 – Suunniteltu huoltoseisokki (TVO)

Aikajana osoittaa hankkeen pitkän keston ja useat viivästykset.

Selkeysanalyysi

Analyysi osoittaa, että vahvistettuja faktoja ja epävarmuuksia on yhtä paljon.

Asiantuntijoiden ääniä

Olkiluoto 3 on EPR-tyyppinen painevesireaktori, jonka nettosähköteho on noin 1 600 megawattia.

TVO – voimalaitoksen omistaja

Olkiluoto 3 on teholtaan Suomen ja koko Pohjoismaiden sähköjärjestelmän suurin yksittäinen voimalaitosyksikkö.

Fingrid – kantaverkkoyhtiö

Rakennuskustannukset nousivat noin 8,5 miljardiin euroon, mikä tekee hankkeesta yhden maailman kalleimmista.

Wikipedia – avoin tietosanakirja

Säännöllinen sähköntuotanto alkoi 16.4.2023.

STUK – Säteilyturvakeskus

Lainaukset vahvistavat OL3:n aseman sekä teknisenä että taloudellisena suurhankkeena.

Yhteenveto

Olkiluoto 3 on tuonut Suomen sähköverkkoon ennennäkemättömän määrän vakaata perustehoa – 1 600 MW, mikä vastaa noin 15 % maan kulutuksesta. Kustannukset (n. 8,5 mrd. €) ja 18 vuoden rakennusaika ovat kuitenkin tehneet siitä yhden historian kalleimmista viivästyneistä hankkeista. Suomen sähköverkon kannalta OL3 on strateginen voimavara: se vähentää tuontisähkön tarvetta ja tasoittaa hintavaihteluita – mutta huoltoseisokkien aikana verkko joutuu turvautumaan muihin lähteisiin. TVO:lle ja suomalaisille sähkönkäyttäjille valinta on selvä: ilman OL3:ta sähköhuolto olisi huomattavasti riippuvaisempaa ulkomaisesta tuonnista, ja hinnat olisivat todennäköisesti korkeammat.

Vaikka Olkiluoto 3:n teho on 1600 MW, sen vaikutusta sähkön hintaan voi tarkastella erikseen OL3:n hintavaikutuksia sähkömarkkinoilla.

Usein kysytyt kysymykset

Aiheeseen liittyvää

• Toyota RAV4 2026 – Tekniset tiedot ja hinnat Suomessa
• Mazda MX-30: Kannattaako ostaa? Hinta, ongelmat, lopetus