Milloin toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta 1939 Puolassa

Syyskuun ensimmäisenä päivänä 1939 maailma muuttui. Saksan armeija ylitti Puolan rajan, ja Eurooppa ajautui historiansa tuhoisimpaan konfliktiin. Tämä artikkeli kertoo, miten sota alkoi, miksi Molotov-Ribbentrop-sopimus avasi oven hyökkäykselle ja mitä tämä merkitsi Suomelle. Lyhyt vastaus: 1. syyskuuta 1939 kello 04.45 Westerplattessa alkoi pommien tulitus Puolaan.

Alkupaikka: Puola · Alkamispäivä: 1. syyskuuta 1939 · Hyökkääjä: Saksa · Sodan julistajat: Britannia ja Ranska 3.9.1939 · Neuvostoliiton rooli: Molotov-Ribbentrop-sopimus

Kuka aloitti 2. maailmansodan?

Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan 1. syyskuuta 1939. Wehrmacht ylitti rajan Westerplattessa kello 04.45 aamulla, ja pommit putosivat Puolan kaupunkeihin ympäri maata. Hyökkäyksen käynnisti natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler, joka oli vakuuttunut nopeasta voitosta Puolasta. Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop oli allekirjoittanut vain kaksi viikkoa aiemmin Molotov-Ribbentrop-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa, mikä takasi, ettei Saksan selkäpuolella ollut uhkaa.

Saksan hyökkäys Puolaan

Puolan sota kesti virallisesti noin kuukauden syyskuusta lokakuuhun 1939. Puola menetti sodassa noin 66 000 sotilasta kuolleina. Maa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken syyskuun loppuun mennessä. Puolan armeija taisteli sitkeästi, mutta Saksan ylivoimainen panssarivaunuteknologia ja ilmatuki käänsivät sodan kulun nopeasti Saksan hyväksi. Wehrmacht käytti ensimmäistä kertaa laajasti yhteistyötä maa- ja ilmavoimien välillä, mikä mullisti sodankäynnin perinteet.

Molotov-Ribbentrop-sopimus

Molotov-Ribbentrop-sopimus allekirjoitettiin 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Sopimuksen julkinen osa koski kauppaa ja raaka-aineiden vaihtoa, mutta sen sisällä oli salainen lisäpöytäkirja, joka jakoi Itä-Euroopan etupiireihin. Sopimuksen allekirjoittajat olivat Joachim von Ribbentrop ja Vjatšeslav Molotov. Salainen lisäpöytäkirja julkaistiin vasta 1989, kun Neuvostoliitto alkoi avata arkistojaan. Suomi mainittiin nimenomaan Neuvostoliiton etupiirissä, mikä vaikutti suoraan Talvisotaan. Britit ja ranskalaiset julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta 1939, kaksi päivää Puolan hyökkäyksen jälkeen — odotettua nopeammin, mutta liian myöhään auttaakseen Puolaa.

The implication: Molotov-Ribbentrop-sopimus ei ollut pelkkä kauppasopimus vaan kylmä laskelmointi, joka mahdollisti sodan syttymisen Euroopassa. Ilman sitä Hitler olisi joutunut pelkäämään kahden rintaman sotaa.

Oliko Suomi osa toista maailmansotaa?

Suomi oli toisen maailmansodan alkamisvaiheessa virallisesti puolueeton maa. Vaikka Suomi oli mainittu Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Neuvostoliiton etupiirissä, maa ei osallistunut Puolan sotaan eikä liittynyt Saksan rinnalle syksyllä 1939. Suomen ulkopolitiikka pyrki tasapainoilemaan suurvaltojen välissä, mutta tämä osoittautui mahdottomaksi. Neuvostoliitto vaati Suomelta Manieman luovuttamista syksyllä 1939, ja kun neuvottelut kariutuivat, seuratui välitön sotilaallinen konflikti.

Suomen sotien aikajana

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä Suomeen 30. marraskuuta 1939. Hyökkäys alkoi Mainilassa, ja samana päivänä Neuvostoliitto ilmoitti päättäneensä yhteistyösopimuksen Suomen kanssa. Suomen puolustusvoimat olivat pieniä, mutta talven ja maaston ansiosta maa onnistui hidastamaan hyökkääjiä tehokkaasti. Neuvostoliitto kärsi talvisodassa suhteettoman suuria tappioita verrattuna Suomeen, mikä yllätti sekä neuvostojohdon että kansainvälisen yhteisön. Talvisodan rauha solmittiin 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhansopimuksella, joka vei Suomelta Karjalan ja noin 10 % maan pinta-alasta.

Talvisota ja jatkosota

Talvisota päättyi Suomen kannalta tappiollisesti, mutta säilytti maan itsenäisyyden — tavoite, jota monet eurooppalaiset valtiot eivät saavuttaneet. Noin 25 000 suomalaista sotilasta kaatui talvisodassa. Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941, kun Suomi liittoutui Saksan kanssa operaatiossa Barbarossa. Tämä liittoutuminen oli pragmaattinen ratkaisu, ei ideologinen valinta: Neuvostoliitto oli jo hyökännyt, ja vaihtoehtoja oli vähän. Sota päättyi Suomen kannalta toisen kerran 1944, jolloin Suomi solmi välirauhan Neuvostoliiton kanssa ja soti vielä saksalaisia joukkoja vastaan Lapissa.

What this means: Suomen kokemus osoittaa, miten pienet kansat joutuvat suurvaltojen pelinappuloiksi. Molotov-Ribbentrop-sopimus loi kehyksen, jonka sisällä Suomen kohtalo lyötiin lukkoon vuosikymmeniksi eteenpäin.

Mikä laukaisi toisen maailmansodan?

Ensimmäinen maailmansota päättyi 1918 Versailles’n rauhaan, joka kohteli Saksaa ankarasti. Maa menetti alueita, asevoimansa rajoitettiin, ja sille langetettiin valtavat sotakorvaukset. Tämä luoväryys ja taloudellinen kriisi 1920- ja 1930-luvuilla loivat hedelmällisen maaperän natsi-ideologian nousulle. Hitler lupasi Saksalle uuden arvovaltaisen aseman, ja hänen laajentamisstrategiansa vei hänet lopulta maailmansotaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingit

Ensimmäinen maailmansota tuhosi neljä imperiumia: Saksan, Itävalta-Unkarin, Venäjän ja Osmanien valtakunnan. Versailles’n rauha piirsi Euroopan karttaa uusiksi, mutta jätti rauhan rakenteet kestämättömiksi. Woodrow Wilsonin 14 kohdan ohjelma lupasi itsemääräämisoikeuden sorretuille kansoille, mutta käytännössä suurvallat jakoivat alueita omien etujensa mukaan. Kansainliitto perustettiin ylläpitämään rauhaa, mutta se jäi tehottomaksi, kun suurvallat eivät sitout