Siirry sisältöön
Suomenviihde Ristikot, sanapelit ja ruutuvihkon muistiinpanot

Suomen aakkoset ristikonratkojan silmin

Piirrosmuotokuva: Antti SeppäläAntti Seppäläpäivitetty

Pikatiedot
Mihin tämä auttaa?Minua aakkosten tuntemus auttaa valitsemaan ruutuun oikean kirjaimen ja etsimään sanaa hakemistosta.
Mitkä kirjaimet vihjaavat vierasperäisyydestä?Pidän kirjaimia b, c, f, q, w, x ja z mahdollisina vihjeinä vierasperäisestä sanasta tai nimestä.
Ovatko ä ja ö muunnelmia?Minulle ä ja ö ovat omia kirjaimiaan, joten en korvaa niitä ristikon ruuduissa a:lla ja o:lla.
Eroaako järjestys ruotsista?En oleta järjestyksen olevan eri, sillä suomessa ja ruotsissa aakkosten lopussa ovat å, ä ja ö.

Miksi aakkosten tunteminen auttaa minua ristikossa?

Kun ratkon aamun ristikkoa, tarkistan epävarmasta kohdasta sekä vihjeen että risteävät kirjaimet. Aakkosten tunteminen auttaa minua huomaamaan, milloin ruutuun tarvitaan eri kirjain eikä vain tutumman näköinen vaihtoehto. Kaytännön apuna on sanapelit.

Pidän ruutuvihkossani kirjainten erot selvinä. Kun etsin sanaa aakkostetusta hakemistosta, oikea järjestys säästää turhalta selaamiselta.

Mitkä kirjaimet saavat minut epäilemään vierasperäistä sanaa?

Kun ruutuun näyttää sopivan b, c, f, q, w, x tai z, harkitsen vierasperäistä sanaa tai nimeä. En silti ratkaise sanaa pelkän kirjaimen perusteella, vaan tarkistan myös vihjeen merkityksen. Kaytännön apuna on anagrammi.

  • Yhdistän kirjaimet b, c, f, q, w, x ja z etenkin lainasanoihin ja vieraskielisiin nimiin.
  • Å:n kohdalla tarkistan, voisiko vihje tarkoittaa ruotsinkielistä nimeä.
  • En pidä d:tä tai g:tä yksin vierasperäisyyden merkkinä, sillä niitä esiintyy myös omaperäisissä suomen sanoissa.

Miksi pidän ä:n ja ö:n erillään a:sta ja o:sta?

Minulle ä ja ö eivät ole koristeellisia a:n ja o:n muotoja. Suomen kirjoituksessa ne merkitsevät eri äänteitä ja ovat itsenäisiä kirjaimia, joilla on omat paikkansa aakkosissa. Kaytännön apuna on ristikkoapu.

Ristikossa en siis jätä pisteitä pois, vaikka ruutu olisi ahdas. Jos vaihdan ä:n a:ksi tai ö:n o:ksi, myös risteävän sanan kirjain muuttuu vääräksi.

Onko suomen aakkosjärjestys sittenkään erilainen kuin ruotsin?

En lähtisi siitä, että suomen aakkosjärjestys olisi yleisesti erilainen kuin ruotsin. Molemmissa aakkosten lopussa ovat å, ä ja ö tässä järjestyksessä. Kaytännön apuna on sanahaku.

Hakemistoa käyttäessäni tarkistan kuitenkin v:n ja w:n käsittelyn. Suomessa ne on perinteisesti aakkostettu yhteen, kun taas nykyruotsissa w käsitellään omana kirjaimenaan v:n jälkeen; käytäntö voi riippua hakemistosta.

  1. Tarkistan ensin, mitä aakkostuskäytäntöä käyttämäni hakemisto noudattaa.
  2. Etsin å:lla, ä:llä ja ö:llä alkavat sanat aakkosten lopusta.
  3. Katson tarvittaessa sekä v:n että w:n kohdalta.

Mihin jatkan tästä?

Nämä sivut jatkavat samaa aihetta toisesta suunnasta.